Monday, August 24, 2015

Monday, August 24, 2015 3:30 am by M. in ,    No comments
Non english new Brontë-related scholar works:
Villeys Charlotte Brontën romaanissa Jane Eyre
Kantokari, Elviira
University of Jyväskylä, 2015

Pro gradu –tutkielmassani tarkastelen villeyden teemaa Charlotte Brontën romaanissa Jane Eyre. Se on siis temaattinen tutkimus, joka keskittyy villeyden teemaan. Tutkimusolettamukseni oli, että teoksen liiallisen mielikuvituksellisina pidetyt piirteet ovat tärkeä osa sen kokonaisuutta, sen villeyden teemaa. Teoreettisena pohjana käytin joitakin feministisen kirjallisuudentutkimuksen tekstejä, sekä narratologian ja jälkiklassisen kertomusteorian parissa sanottua. Charlotte Brontë itse on puhunut villeydestä: käyttää tätä sanaa toisinaan, niin Jane Eyressä kuin muuten. Lähestyin villeyden teemaa villeyden suomen- ja englanninkielisten sanakirjamääritelmien kautta ja sen kautta miten Brontë itse sanaa käyttää.
 Näen villeyden olevan jotakin, joka ulottuu hyvin moneen teoksessa, ja sen sisältöön sekä muotoon. Aluksi tarkastelin villeyden ilmenemistä yleensä teoksessa, sitten villeyttä suhteessa yhteiskunnallisiin arvoihin ja asetelmiin, ja lopulta villeyttä keinona tuoda mielikuvituksellinen, haaveiden maailma lähemmäs. Tässä, toisessa mainitsemassani kohdassa, tuli kyseeseen myös teoksen tapa pohtia naisten asemaa.
 Esiin tuli se, miten Janen maailmassa yliluonnolliset tapahtumat ovat usein temaattisesti merkitseviä seikkoja: ne liittyvät sen villeyden ja rakkauden temaattiseen pohtimiseen. Villeys liittyy myös rakkauden teemaan, se on sen yksi piirre. Käsittelin myös sitä, miten Jane Eyressä Brontë luo sukupuolettomuutta muuntaen hieman Robyn R. Warholin lähestymistapaa kirjallisuuteen, jonka mukaan teokset luovat – tai ehkä paremminkin voivat luoda - sukupuolta. Lopuksi käsittelin Jane Eyre –teoksen ikään kuin kerronnan tasoa, sen muotoa, ja näin tämän liittyvän villeyden teemaan siten, että siinä on olennaista toden ja kuvitteellisen rajan hämärtäminen (kuten Alan Horsman sanoo olevan tyypillistä viktoriaanisessa fiktiossa) ja tämä luo tietynlaista villeyden ilmapiriä kuin myös tuo villeyden maailmaa lähemmäs. Olen pyrkinyt osoittamaan ainakin osittain, että tämä liiallisen mielikuvituksellinen, tms., on tärkeä osa teoksen kokonaisuutta ja sen tunnelmaa, johon liittyy olennaisesti villeys. 
O espaço rizomático de Vasto Mar de Sargaços
Viviane Freitas
Babel, v. 4, n. 2 (2014)


Este trabalho faz uma abordagem da cartografia rizomática de Vasto Mar de Sargaços da escritora caribenha Jean Rhys, a partir da sua estrutura marcadamente polifônica, definida não só pelo jogo intertextual que estabelece com o romance Jane Eyre de Charlotte Brontë, mas pela sua estrutura narrativa. O capítulo explora as formas pelas quais a topografia ficcional é construída através da inter-relação entre o tempo-espaço de Jane Eyre e o tempo-espaço de Vasto Mar de Sargaços, e definida pela pluralidade de vozes e discursos que se justapõem, e se contrapõem na narrativa do romance caribenho. O trabalho examina a maneira como a “espacialização da história” da personagem Bertha Mason em Vasto Mar de Sargaços, permite uma releitura da visão colonial endossada pelo texto de Charlote Brontë. Vasto Mar de Sargaços revela a alteridade que foi suprimida no romance Jane Eyre, ao trazer à tona a espacialidade caribenha enquanto dimensão da experiência humana. É essa dimensão espacial, feita da matéria própria da vida, que, no entanto, sempre escapa à representação, que Rhys explora em sua ficção. A história espacial desafia as imaginações míticas do objeto da história imperial, legitimada por um discurso lógico, coerente. Em contraste com a visibilidade da história imperial, está a invisibilidade do objeto da história espacial, a dimensão do vivido e experimentado, uma história composta por traços, vestígios de espaços. A história espacial começa e termina na linguagem, pois através da linguagem o espaço é simbolicamente transformado em um espaço com uma história.

0 comments:

Post a Comment